Kun johdettavana on suurta yritystä vastaava allianssiorganisaatio, projektinjohdolta vaaditaan yhteistoiminnallisten työskentelytapojen hallintaa. Yhteinen nimittäjä allianssin työskentelykulttuurille on lean-johtamisfilosofia. – Allianssin arki on leania puhtaimmillaan, ja siksi raideallianssit kehittävät myös omaa lean-osaamistamme, kertoo NRC Groupin projektipäällikkö Laura Saarlo, joka työskentelee Kruunusillat-allianssissa.

Saarlo käyttää Kruunusilloissa allianssin projektiryhmän kokouksissa aktiivisesti lean-menetelmiä. Lisäksi hän valitsee viikoittain jonkun operatiivisen johdon edustajan Gemba-kävelyksi kutsutulle työmaakierrokselle. Ideana on jututtaa tekijöitä kahden kesken ja käydä ajankohtaisia asioita läpi luottamuksellisesti. – Toimintatapa on levinnyt muihinkin alliansseihin ja tuonut tekemistä lähemmäs työmaata.

Pirkkala–Linnainmaa-allianssin projektipäällikkö Sari Valjus NRC Groupilta pitää leanin mukaisena toimintana kaikkea resurssien optimointia. Alliansseissa hyödynnetäänkin tehokkaasti koko yhteistyöorganisaatiota, kalustoa ja materiaaleja. Lean-ajattelu tukee esimerkiksi Tampereen raitiotien hiilijalanjälkilaskentaa. – Leania on käytännössä sekin, että ylijäämämaita pyritään hyödyntämään lähellä, mikä lyhentää kuljetusmatkoja, tukee kiertotaloutta ja säästää luonnonvaroja.

Arjessa tärkeintä on kaikille yhteinen käsitys siitä, mitä allianssissa tapahtuu. Projektipäälliköiden keinot tilannekuvan esittämiseen vaihtelevat Power Pointeista digitaalisiin työkaluihin, mutta tavoite on aina sama. – Tilannekuva auttaa seuraamaan aikatauluja, kustannuksia ja muita hyvän hankkeen tunnusmerkkejä, kuten turvallisuustilannetta, kertoo NRC Groupin projektipäällikkö Kari-Pekka Lumme Raide-Jokerilta.

Ajantasainen tilannekuva vahvistaa hänestä myös jokaisen osapuolen itseohjautuvuutta. – Jotta tekeminen olisi allianssihengen mukaisesti ketterää, jokaisen pitää olla perillä siitä, missä mennään, ja tietää tarkalleen, mitä häneltä odotetaan ja mitä oman toimivallan puitteissa saa tehdä.

Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssin kehitysvaiheessa tilannekuva luodaan leanin vakiotyökalu Last Plannerilla. – Aikataulutamme tehtäviä hankkeen loppupäästä alkaen ja suunnittelemme samalla etukäteen eri tekniikkalajien yhteensovitusta ja työnaikaisia liikennejärjestelyjä, Valjus kertoo.

Kruunusilloissa Last Planner -työskentely tukee eri tiimeistä ja osaprojekteista rakentuvaa kokonaiskuvaa projektista. Tilannekuva on osoittautunut olennaiseksi johtamisen työkaluksi, jolla tehdään muutakin kuin hallitaan kymmenien miljoonien eurojen osaprojektien kustannuskertymää ja aikatauluja. – Tilannekuva kokoaa ihmiset yhteen analysoimaan nykyhetkeä, jakamaan haasteita ja onnistumisia, antamaan palautetta ja tekemään päätöksiä, Saarlo luettelee.

Hänen mukaansa tilannekuvan käyttö auttaa seuraamaan myös pehmeiden arvojen toteutumista allianssin arjessa. Yksi lähtökohta on työhyvinvointi. – Kun organisaatio luodaan tyhjästä, intressit vaihtelevat, mutta yhteistyön pitää sujua kaikkien osapuolten välillä. Kun tuemme allianssiryhmän jokaisen jäsenen hyvinvointia, rakennamme myös yhdessä tekemisen kulttuuria.

Allianssien arkeen kuuluu kannustinjärjestelmä bonuksineen ja sanktioineen. Onnistumisia seurataan avaintulosalueiden mittareilla. Raide-Jokerilla yksi tavoitteista oli aikataulun alittaminen. – Tähtäsimme maksimionnistumiseen ja pääsimme hyvin lähelle 10 kuukauden alitusta, Lumme kertoo. – Kun mittarit on viritetty järkevästi, allianssissa on hyvät edellytykset tavoitella niissä onnistumista.

Raide-Jokerin kustannusohjauksessa käytettiin kustannusseurantakatkoja. Lumpeen mukaan niiden ideana on jakaa tietoa kolmen kuukauden välein eri tekniikkalajien, hankelohkojen ja allianssin johdon välillä. – Katkoissa käsiteltiin tilannetta vakioidun mallin mukaan ja osin vaihtuvin teemoin, mikä lisäsi työmaan ja johdon vuorovaikutusta. Se näkyi niin riskienhallinnassa kuin budjetoinnissa.

Kruunusilloilla puhutaan ”Mitä osaprojektille kuuluu”-tilaisuuksista (MOK). – Ne ovat kaikkien allianssin osapuolien kesken arvokkaita hetkiä asettaa yhdessä osaprojekteille lyhyen aikavälin tavoitteita, seurata kustannusten kehittymistä sekä tunnistaa riskejä ja mahdollisuuksia, Saarlo kertoo.

Allianssihankkeet alittavatkin usein kustannus- ja aikataulutavoitteet. Lumpeen mukaan tärkein syy on kaikkien säästökohteiden hyödyntäminen. Esimerkiksi rakentamisen optimointi on alliansseissa jokapäiväistä tekemistä. – Kun pystymme muuttamaan työjärjestystä joustavasti, säästämme asennusaikatauluissa tai vaikkapa tukiseinien määrässä. Säästöt tulevat pienistä puroista.

Avaintulosaluemittareina käytetään myös pehmeämpiä arvoja, kuten liikennejärjestelyjen sujuvuutta ja julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvamittarilla seurataan, mitä Tampereen raitiotiehankkeesta kirjoitetaan. – NRC Groupin vetämä rakentamisen hankeviestintä on saanut paljon hyvää palautetta, koska pyrimme tavoittamaan ihmiset ennakoivasti, jakamaan tietoa oikeissa kanavissa ja huomioimaan saamamme palautteet, Valjus sanoo.

Hän korostaa myös työmaiden ennakoivaa turvallisuustoimintaa. Sitä kehitetään kaikissa NRC Groupin raidealliansseissa. Tampereen Raitiotieallianssilla turvallisuushavaintojen tekemiseen kannustetaan ja niistä myös palkitaan. Ajankohtaisia turvallisuusasioita käsitellään työmaan Turvavarteissa ja muuttuneet asiat käydään läpi joka työvuoron alussa Mestavartissa. Hankkeella seurataan myös tapaturmataajuutta ja työmaan turvallisuustasoa (MVR-mittaus).

– Nimeämme viikoittain työmaalle myös turvallisuusasioita esiin nostavan Turva-Kallen, jonka rooli jää myönteisellä tavalla päälle, Valjus kertoo. Hänestä turvallisuuteen liittyvä tekeminen onkin hieno esimerkki allianssien yhteishengestä. – Turvallisuuskysymyksissäkin pyrimme ennen kaikkea keksimään yhdessä, miten voimme toimia jatkossa vieläkin turvallisemmin.