Allianssihankkeiden projektipäälliköt jakavat oppeja ja kokemuksia

Allianssi on yhteistoiminnallinen hankemuoto, ja yhteistyö on luontevaa myös projektipäälliköidemme välillä. NRC Groupin projektinjohdon ammattilaiset ohjaavat laajojen raideallianssien arkea vankalla kokemuksella ja positiivisella asenteella. Vuosia kestävät jättihankkeet vaativat rauhalliset ja kannustavat luotsit.

Jaa

"Kehitämme raideallianssien projektinjohtoa yhdessä"

NRC Groupilta löytyy monia kovan luokan allianssiosaajia niin raiderakentamisen työmailta kuin projektinjohdosta. Hyviä toimintatapoja ja kokemuksia jaetaan ahkerasti. – On hienoa, että olemme mukana useissa allianssihankkeissa. Se on selvä synergiaetu, joka kehittää myös suomalaisia raidealliansseja ja niiden johtamiskulttuuria, toteaa NRC Groupin Laura Saarlo, joka toimii projektipäällikkönä Kruunusilloissa.

Pystymetsästä allianssihankkeen johtoon ei nousta. NRC Groupin projektipäälliköt hankkivat kannuksensa eri tehtävistä raidealliansseissa. Raide-Jokerin projektipäällikkö Kari-Pekka Lumme toimi allianssissa ensimmäisen kerran Tampereen Ratikan lohkopäällikkönä. Raide-Jokerissakin hän haki kokemusta varatuotantopäällikkönä ja tuotantopäällikkönä.

– Riittävän laaja kokemus auttaa ymmärtämään allianssin sisältöä eri osapuolten näkökulmasta ja toteuttamaan allianssisopimuksen henkeä kaikessa päätöksenteossa, hän kuvailee.

Alliansseissa parhaat ideat pystytään toteuttamaan

NRC Groupin projektipäällikkö Sari Valjus on työskennellyt Tampereen raitiotieallianssissa alusta asti. Hänestä allianssin selvin ero muihin hankemuotoihin on, että eri osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Silti ihmisiä pitää myös motivoida rakentavaan yhteistyöhön.

– Voin omalla myönteisellä asenteellani vaikuttaa allianssin henkeen, jonka ytimessä on, ettei syyttelyyn sorruta edes tilanteissa, joissa jokin menee pieleen. Mietimme aidosti yhdessä, miten pääsemme eteenpäin ja miten jatkossa kannattaa toimia vastaavissa tilanteissa.

Alliansseissa on tilaa myös luovuudelle. Projektipäälliköt kannustavat allianssiryhmän eri osapuolia ideoimaan rohkeasti yhdessä. – Varsinkin suunnittelua edeltävässä kehitysvaiheessa on paljon tilaa parhaiden toteutusvaihtoehtojen hakemiselle, Valjus sanoo. Tilaajat, suunnittelijat ja rakentajat miettivät yhdessä hankkeelle parhaat ratkaisut.

Lumpeesta onkin palkitsevaa, että eri alojen parhaiden asiantuntijoiden ideat saadaan alliansseissa myös toteutettua. – Perinteisissä hankemuodoissahan motivaatio loppuu helposti kesken, jos vaihtoehtoisen toteutustavan käyttöönotto monimutkaistaa vastuunjakoa.

Hyvä projektipäällikkö saa orkesterin soimaan

Allianssihankkeet ovat tyypillisesti suuria, pitkäkestoisia ja monivaiheisia projekteja, joiden budjetti vastaa keskisuuren yrityksen liikevaihtoa. Samalla alliansseissa ei johdeta vain osalohkoja, tekniikkalajeja ja kovia tulostavoitteita, vaan valtavaa määrää ihmisiä. Siksi Saarlo kokee olevansa myös henkilöstöjohtaja.

– NRC Groupin hallinnollisen linjaorganisaation lisäksi johdamme allianssin matriisiorganisaatiota, jolla on täysin itsenäinen yrityskulttuuri. Yhteisen kulttuurin rakentaminen ja aktiivinen kehittäminen koko allianssin ajan onkin merkittävä tekijä, joka tukee luottamuksen rakentumista ja eri osapuolten yhteistä työskentelyä. Se tekee myös projektinjohtamisesta kokonaisvaltaista, motivoivaa ja mielenkiintoista.

Projektipäällikkö ohjaa allianssia kuin kapellimestari orkesteria. Soiton pitää pysyä samassa sävellajissa, eikä monen eri toimijan yhteistyö saa aiheuttaa riitasointuja. Projektinjohdolta vaaditaankin kykyä ensin rakentaa toimiva organisaatio ja sitten saada se toimimaan yhdessä.

– Samalla luotsaamme toimintaa määrätietoisesti eteenpäin, mikä vaatii jatkuvaa mahdollistamista, päätöksentekoa ja esteiden poistamista ammattilaisten arjesta, Saarlo sanoo. – Juuri huippuosaajien takia allianssit ovat niin upeita paikkoja olla töissä!

Millainen on hyvä allianssikumppani?

Lumpeen mielestä alliansseissa pitää olla liikkeellä oikealla mielellä eikä oman edun tavoitteluun ole sijaa. Keskinäinen luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. – Jokaisen pitää huomata, miten hankkeen parhaaksi tehdyt ratkaisut ovat parhaita myös itselle. Siksi allianssisopimuksen ja hankkeen kaupallisen mallin pitää olla kaikkien kannalta reiluja.

Valjus näkee, että hyvä kumppani on samanlainen elämässä ja alliansseissa: luotettava, avoin, yhteistyökykyinen ja kannustava. – Auttamisen halu korostuu vaikeiden asioiden käsittelyssä.

Saarlon mielestä kaikki on opittavissa, kun asenne on oikea. Toisten kuunteleminen on tärkeää, ja yhdessä tekemiseen sitoudutaan pitkäksi ajaksi. Matkaa tehdään yhdessä esimerkiksi Kruunusilloissa noin seitsemän vuotta. Pitkä aikajänne vaatii kykyä sietää muutoksia ja epävarmuutta, ja joustavuus on alliansseissa välttämätöntä.

– Pitkän hankkeen aikana muuttujia tulee vastaan valtava määrä, koska maailmakin muuttuu. Muutos nähdään kuitenkin alliansseissa mahdollisuutena. Jos kaikilta osapuolilta löytyy joustavuutta, alliansseissa voidaan ottaa riskejä, jotka kääntyvät usein suuriksi onnistumisiksi.

Tutustu myös toiseen Allianssi-sarjan artikkeliin jossa käsittelemme, minkälaista out-of-the-box-ajattelua alliansseissa tarvitaan. Minkälaiset ratkaisut pitävät kurssin kohdallaan, kun riskit ovat suuret?