Turun ratapihan menestysresepti: sitoutuminen, suunnittelu ja sujuvuus

Yksi kärkiprojekteistamme, Turun ratapihan uudistaminen, on päättymässä suunnitellussa aikataulussa ja erinomaiseen lopputulokseen marraskuussa. Nyt juniin jo pääsee esteettömästi uusilta asemalaitureilta ja samalla koko alueen turvallisuus ja viihtyisyys on parantunut. Turun ratapihahanke on iso investointi tulevaisuuteen – se avaa väylän nopealle junayhteydelle Helsingin ja Turun välillä. Ratapihan uudistus kehittää myös aseman seudun maankäyttöä.
 

Jaa

Uusimme hankkeessa koko ratapihan raideinfran sekä henkilöliikennelaiturit ja autojunien lastauslaiturit. Uudistimme lisäksi sähköistyksen tavararatapihan osalta, valaistuksen ja turvalaitteet. Projekti sisälsi myös paljon erilaisia taitorakenteita, kuten laiturikatoksia, porrasyhteyksiä sekä mittavan määrän pohjanvahvistustoimenpiteitä, kuten paalutuksia ja paalulaattoja.

Töiden yhteensovitus avainasemassa

Kaupungin ja junaliikenteen ytimessä sijaitseva vaativa projektikokonaisuus edellytti tekijöiltään huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä yhteistyötä.     Projektin toteutuksessa panostettiin erityisesti eri suunnitteluvaiheisiin, jossa jokaisella avainhenkilöllä on ollut oma vastuualueensa sekä tieto siihen liittyvistä odotuksista.

”Suunnittelumme pohjautui tilaajan työvaiheistukseen ja sopimuksen välitavoitteisiin. Matkan varrella tekemistä hiottiin yhdessä ja kokonaisuuksia sovitettiin yhteen, jotta löydettiin aikataulullisesti fiksut sekä kustannustehokkaat ratkaisut.  Projektin hallinnan kannalta erityisen merkittäviä olivat säännölliset seurantapalaverit niin talouden kuin aikataulunkin osalta”, NRC Groupin projektipäällikkö Timo Lehto summaa.

Työvaiheiden ennakoiva yhteensovitus ja prosessin jatkuva kehittäminen muodostuivat nekin kulmakiviksi projektin onnistumisessa.

”Töiden kustannustehokas yhteensovittaminen on kaiken A ja O. Tarkastelimme laajasti eri vaiheiden vaatimia töitä, myös meille kuulumattomien töiden kautta.  Näin saimme paremman käsityksen töiden kokonaistoteutuksesta ja pystyimme taklaamaan monia rajoitteita ennen kyseiseen työvaiheeseen ryhtymistä. Eli työvaiheita ennakkoon kehittämällä saimme huomattavasti parempia tuloksia niin töiden kuin kustannustenkin osalta”, ratapihahankkeen työmaapäällikkö Tino Orell NRC Groupista painottaa. 

Turun tavararatapihan sähköratatöistä vastanneen projektipäällikkö Jori Frimanin mukaan jo tarjousvaiheessa löytyi yhteinen näkemys siitä, miten projektissa toimitaan. 

"Tekemiselle löydettiin kevyt ja toimiva rakenne. Yhteistyö projektin sisällä eri tekniikoiden kanssa sujui erittäin hyvin ja kaveria autettiin. Työvaiheiden yhteensovitus toimi tällä hankkeella hyvin ja suunnitellut liikennekatkot olivat myös riittävän pitkiä työmäärään nähden", Jori Friman arvioi.

Turvalaitetöitä tehtiin kolmen eri maa- ja päällysrakenneurakoitsijan alueella sekä parhaimmillaan samaan aikaan seitsemällä eri päätoteuttaja-alueella. Töiden yhteensovitus hoidettiin viikkopalavereissa sekä erillisissä turvalaitetyöpajoissa.

”Käyttöönoton aikana töiden määrä vielä moninkertaistui mutta siitä huolimatta työ saatiin aikataulussa päätökseen. Haasteet taklattiin työpäivien venyttämisillä ja ehkä hiukan vähillä unillakin, mutta maalina oli, että työt saadaan valmiiksi määräajassa”, NRC Groupin turvalaitetöistä vastannut projektipäällikkö Markus Mailas kertoo.

Yhteensovituspajoissa onnistuttiin erilaisen vaiheistuksella ja paremmalla työnsuunnitellulla järjestelemään myös lisää työaikaa moniin työvaiheisiin. 

”Alkuperäinen työvaiheistus oli joiltakin osin haastava, ja saimme siihen yhteistyössä kehitettyä parannuksia, joilla ollut merkittäviä vaikutuksia aikatauluun ja kustannuksiin. Oppina tästä jäi meille hyvä kokemus siitä, että omia ratkaisuehdotuksia kannattaa tuoda hyvissä ajoin ja avoimesti tilaajan tietoon”, Timo Lehto kertoo. 

Tino Orell nostaa esimerkiksi jatkuvan parantamisen mallista ratapihan laitureiden rakentamisen. 
”Rakensimme kolme uutta laituria katoksineen, hisseineen ja niihin liittyvine tekniikkoineen. Viimeisessä laiturissa käytimme tarkasti hyväksi oppeja, joita saimme kahdesta ensimmäisestä laiturista. Viimeinen laituri syntyikin huomattavasti tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin ensimmäiset”, Orell toteaa. 

”Kaiken kaikkiaan päivitetyt työvaihesuunnitelmat mahdollistivat paremman työn virtauksen työmaalla ja useammassa kohtaa myös pidemmän työajan. Pidempi työaika eri vaiheissa puolestaan mahdollisti viikonlopputöiden minimoimisen ja varmisti myös välitavoitteissa pysymisen”, Orell lisää. 

Huipputiimi projektin ytimessä

Laajan projektin läpiviemisessä on kaiken keskiössä sitoutunut tiimi ja sen hioutuneet toimintamallit. 

” Meillä lähtökohtana oli, että sekä projekti- että työmaapäällikkö olivat laskemassa urakkaa. Se oli erittäin toimiva malli ja helpotti urakan toteutusta. Kun siihen lisätään ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, niin mahdollisuudet onnistumiseen ovat hyvät”, Timo Lehto arvioi.  

”Hankkeen sisällä yhteistyö eri urakoitsijoiden kanssa toimi hyvin. Projektin sisällä yhteistyö oli hyvää ja saumatonta. Lisäbonuksena saatiin mentoroitua työmaapäällikkö myös ”Simis-C”-urakoihin eli kaiken kaikkiaan mukana oli hyvin sitoutunutta ja sitkeää porukkaa”, Markus Mailas kehuu. 

”Se on hienoa, että mukana on ollut nuorempia työntekijöitä, jotka ovat tarttuneet haasteisiin ennakkoluulottomasti, olleet valmiita ja halunneet oppia uutta. Myös yhteistyö rakennuttajan ja tilaajan kanssa on toiminut hyvin”, Lehto lisää.  

Sähköratatöiden osalta onnistumiseen vei töiden eteneminen suunniteltua nopeammin sekä hyvin toimiva yhteistyö projektin sisällä. 

"Työn sujumista auttoi huomattavasti se, että alueella ei ollut entuudestaan sähkörataa, jolloin pystyttiin työskentelemään ilman jännitekatkotarpeita ja päiväsaikaan. Projektilla pystyttiin myös hyödyntämään omaa nostokalustoa materiaalien siirroissa ja nostoissa, jolloin alihankinta jäi niiltä osin vähäiseksi. Ennen kaikkea tiimi toimi koko ajan loistavasti yhteen ja haluankin omalta osaltani kiittää kaikkia projektiin osallistuneita henkilöitä, teitte hienoa työtä", Jori Friman kiittää. 

”Hyvä tiimi ei synny itsestään. Siinä tarvitaan hyvää henkilökemiaa ja toistemme vahvuuksien tuntemista. Tässä onnistuimme hienosti”, Tino Orell kiteyttää.

Kuvia projektilta