Noin 85 prosenttia suorista hiilidioksidipäästöistämme syntyy konetyöstä. MachineMax-pilotissa tutkimme koneidemme energiankulutusta ja etsimme mahdollisuuksia vähentää koneiden tyhjäkäyntiä.
Seuraamme jatkuvasti sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden kulutustamme osana toimintamme hiilijalanjäljen seurantaa. Vuonna 2020 NRC Groupin Suomen maayhtiön hiilijalanjälki oli 4101 tonnia, mikä vastaa esimerkiksi 839 edestakaista lentoa Bangkokiin tai 1,2 miljoonaa Hesburgerin kerroshampurilaista.
Rataan liittyvä infrarakentaminen ja kunnossapito on pitkälti konetyötä, ja suurin osa eli noin 85 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyykin koneiden kuluttamasta energiasta. NRC Groupilla on tartuttu toimeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
– Asetimme alkuvuonna päästövähennystavoitteeksi 10 prosenttia vuositasolla ja 30 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän täytyy tunnistaa, mistä päästömme tarkalleen syntyvät, kertoo NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen.
MachineMax: Kohti energiatehokkaampaa konetyöskentelyä
Maailman suurimman konevalmistajan Caterpillarin teettämän selvityksen mukaan koneiden käyntiajasta keskimäärin kolmasosa on tyhjäkäyntiä. NRC Groupilla haluttiin MachineMax-nimellä kulkevan pilotin kautta selvittää, onko omilla koneilla sama tyhjäkäyntiprosentti.
– Pilotoimme kesällä 2021 tukemiskoneissamme käytön automaattista seurantaa, jotta tietäisimme tarkemmin, miten energiatehokasta konetyöskentelymme on, Viitanen sanoo.
Pilotissa työkoneisiin asennettiin sensorit, jotka mittasivat moottorin aiheuttamia värähtelyjä koneen rungosta. Sensorin mittaustulosten perusteella MachineMaxin algoritmi tekee johtopäätelmiä siitä, onko kone aktiivisessa työssä, tyhjäkäynnissä, paikoillaan tai siirtymässä paikasta toiseen. Lisäksi sensorin avulla saadaan selvitettyä, kuinka monta käyntituntia koneella on päivässä.
– Tähän asti olemme seuranneet konetöitä kirjaamalla työpäivän aikana erilaisia asioita omaan järjestelmäämme manuaalisesti. Automaattisella mittaamisella vähennetään virhemahdollisuuksia. Meillä ei aiemmin ole tehty vastaavaa, ja työntekijöitä kiinnostaa mitä tällä selvitetään.
Uudenlainen lähestymistapa päästöjen vähentämiseen
MachineMax-pilotin tuloksista koneiden energiatehokkuuden suhteen saadaan kuulla tarkemmin syksyn aikana. Osa tyhjäkäynnistä on toki välttämätöntä, koska etenkin ratapuolella koneiden täytyy olla valmiudessa tiukkojen työvälien vuoksi. Tavoitteena on löytää niitä mahdollisuuksia, joissa tyhjäkäyntiä pystytään vähentämään ja sitä kautta vaikuttamaan hiilijalanjälkeen.
Rakennusala vastaa 40 prosentista kaikista yhteiskunnan hiilidioksidipäästöistä, mutta infrarakentamisen osuus ei ole kovin suuri esimerkiksi talonrakentamiseen verrattuna. Ehkä juuri tästä syystä infrapuolella ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota siihen, mitä hiilijalanjäljen keventämiseksi voitaisiin tehdä.
– Keskustelu on painottunut lähinnä uusiutuviin polttoaineisiin vaihtamiseen tai konekannan uudistamiseen sähkökäyttöisemmäksi. Elinkaaritehokkuuden ja siten myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta olisi kuitenkin parempi, mikäli jo olemassa oleva konekanta hyödynnettäisiin paremmin edistämällä konetyön tehokkuutta. Siitä syystä ennen uusiin koneinvestointeihin ryhtymistä tai hintavampaan uusiutuvaan polttoaineeseen vaihtamista kannattaa ottaa tarkasteluun olemassa oleva koneisto ja miettiä sen perusteella, mitä voidaan tehdä hiilijalanjäljen pienentämiseksi, Viitanen kertoo.
Jouni Kekäle
Operatiivinen johtaja, Raitiotie-divisioonan johtaja
Jouni Haimila
Kategoriapäällikkö, turvalaite- ja sähköratamateriaalit
Ari Vepsäläinen
Kategoriapäällikkö, sepelit ja vaihteiden osat
Jani Klemetti
Projektipäällikkö, Tuulivoima ja akkuvarastot
Jari Kivelä
Projektipäällikkö, Erikoisrakentaminen - energiateollisuuden rakennustekniset työt, padot ja energiavarastot