NRC Group pureutuu konetyön energiatehokkuuden mittauksilla hiilijalanjäljen jäljille

Noin 85 prosenttia suorista hiilidioksidipäästöistämme syntyy konetyöstä. MachineMax-pilotissa tutkimme koneidemme energiankulutusta ja etsimme mahdollisuuksia vähentää koneiden tyhjäkäyntiä.

Jaa:

Seuraamme jatkuvasti sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden kulutustamme osana toimintamme hiilijalanjäljen seurantaa. Vuonna 2020 NRC Groupin Suomen maayhtiön hiilijalanjälki oli 4101 tonnia, mikä vastaa esimerkiksi 839 edestakaista lentoa Bangkokiin tai 1,2 miljoonaa Hesburgerin kerroshampurilaista.

Rataan liittyvä infrarakentaminen ja kunnossapito on pitkälti konetyötä, ja suurin osa eli noin 85 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyykin koneiden kuluttamasta energiasta. NRC Groupilla on tartuttu toimeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

– Asetimme alkuvuonna päästövähennystavoitteeksi 10 prosenttia vuositasolla ja 30 prosenttia vuoden 2024 loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän täytyy tunnistaa, mistä päästömme tarkalleen syntyvät, kertoo NRC Groupin ympäristöpäällikkö Jukka Viitanen.

MachineMax: Kohti energiatehokkaampaa konetyöskentelyä

Maailman suurimman konevalmistajan Caterpillarin teettämän selvityksen mukaan koneiden käyntiajasta keskimäärin kolmasosa on tyhjäkäyntiä. NRC Groupilla haluttiin MachineMax-nimellä kulkevan pilotin kautta selvittää, onko omilla koneilla sama tyhjäkäyntiprosentti.

– Pilotoimme kesällä 2021 tukemiskoneissamme käytön automaattista seurantaa, jotta tietäisimme tarkemmin, miten energiatehokasta konetyöskentelymme on, Viitanen sanoo.

Pilotissa työkoneisiin asennettiin sensorit, jotka mittasivat moottorin aiheuttamia värähtelyjä koneen rungosta. Sensorin mittaustulosten perusteella MachineMaxin algoritmi tekee johtopäätelmiä siitä, onko kone aktiivisessa työssä, tyhjäkäynnissä, paikoillaan tai siirtymässä paikasta toiseen. Lisäksi sensorin avulla saadaan selvitettyä, kuinka monta käyntituntia koneella on päivässä.

– Tähän asti olemme seuranneet konetöitä kirjaamalla työpäivän aikana erilaisia asioita omaan järjestelmäämme manuaalisesti. Automaattisella mittaamisella vähennetään virhemahdollisuuksia. Meillä ei aiemmin ole tehty vastaavaa, ja työntekijöitä kiinnostaa mitä tällä selvitetään.

Uudenlainen lähestymistapa päästöjen vähentämiseen

MachineMax-pilotin tuloksista koneiden energiatehokkuuden suhteen saadaan kuulla tarkemmin syksyn aikana. Osa tyhjäkäynnistä on toki välttämätöntä, koska etenkin ratapuolella koneiden täytyy olla valmiudessa tiukkojen työvälien vuoksi. Tavoitteena on löytää niitä mahdollisuuksia, joissa tyhjäkäyntiä pystytään vähentämään ja sitä kautta vaikuttamaan hiilijalanjälkeen.

Rakennusala vastaa 40 prosentista kaikista yhteiskunnan hiilidioksidipäästöistä, mutta infrarakentamisen osuus ei ole kovin suuri esimerkiksi talonrakentamiseen verrattuna. Ehkä juuri tästä syystä infrapuolella ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota siihen, mitä hiilijalanjäljen keventämiseksi voitaisiin tehdä.

– Keskustelu on painottunut lähinnä uusiutuviin polttoaineisiin vaihtamiseen tai konekannan uudistamiseen sähkökäyttöisemmäksi. Elinkaaritehokkuuden ja siten myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta olisi kuitenkin parempi, mikäli jo olemassa oleva konekanta hyödynnettäisiin paremmin edistämällä konetyön tehokkuutta. Siitä syystä ennen uusiin koneinvestointeihin ryhtymistä tai hintavampaan uusiutuvaan polttoaineeseen vaihtamista kannattaa ottaa tarkasteluun olemassa oleva koneisto ja miettiä sen perusteella, mitä voidaan tehdä hiilijalanjäljen pienentämiseksi, Viitanen kertoo.

Lue lisää vastuullisuudesta NRC Groupissa

Rolf Jansson (1969)

Chairman of the board

Mats Williamson (1958)

Board member

Eva Nygren (1955)

Board member

Tove Elisabeth Pettersen (1970)

Board member

Outi Henriksson (1969)

Board member

Heikki Allonen (1954)

Board member

Karin Bing Orgland (1959)

Board member

Robert Röder

EVP & MD NRC Group Sweden

Lene Engebretsen

EVP & Head of Communications

Arild Ingar Moe

EVP & MD NRC Group Norway

Jouni Kekäle

Operatiivinen johtaja, Raitiotie-divisioonan johtaja

Mila Kurinmaa

Kari Mäki, rata-asentaja

Jari Moisio, Projektipäällikkö

Vili Paavola, työmaamestari

Jooel Juntunen, Projektipäällikkö

Tuukka Myllymäki, projekti-insinööri

Kaisa Viitamäki, tekninen harjoittelija

Kari-Pekka Lumme, Projektipäällikkö

Niko Oinonen, sähköasentaja

Heidi Joensuu, Projekti-insinööri

Sami Korhonen

Divisioonajohtaja, Rautatierakentaminen

Mirka Nevala

Divisioonajohtaja, Kunnossapito

Materiaalipalvelut

Materiaalipalvelut asiakaspalvelu

Minna Viiri

Hankintapäällikkö

Santtu Karvinen

Kategoriapäällikkö, päällysrakenne

Jouni Haimila

Kategoriapäällikkö, turvalaite- ja sähköratamateriaalit

Katariina Nilsson

Materiaalit-divisioonan johtaja

Tarjouspyynnöt

Tarjouspyynnöt

Anu Asikainen

Tietohallintojohtaja

Reetta Tuomi (12.8.2024 alkaen)

Henkilöstöjohtaja

Sanna Ström

Vastuullisuusjohtaja

Pauliina Pykälä

Brändi- ja viestintäjohtaja

Laura Luomaranta

Henkilöstön kehityspäällikkö

Henri Lehtonen, Projekti-insinööri

Vesa Taam

Rakennuspäällikkö, sähkörakentaminen

Petri Prokkola

Kunnossapitopäällikkö

Janne Tervonen

Tuotantopäällikkö

Kari Patama

Tuotantopäällikkö

Ari Vepsäläinen

Kategoriapäällikkö, sepelit ja vaihteiden osat

Lauri Länkelin

Kehitysinsinööri, Aurinkovoima

Jouni Happonen

Head of Construction, Civil

Jani Klemetti

Projektipäällikkö, Tuulivoima ja akkuvarastot

Pasi Uotinen

Hitsausyksikön päällikkö

Tomi Mielityinen

Projektipäällikkö, Sähköasemat

Jari Kivelä

Projektipäällikkö, Erikoisrakentaminen - energiateollisuuden rakennustekniset työt, padot ja energiavarastot