Analyytikko ohjaa kohti kestävämpää ratarakentamista

Raideliikenne on tunnetusti ympäristöystävällinen ja pienipäästöinen vaihtoehto, mutta raiteiden rakentamisesta syntyy varsin painava hiilijalanjälki. NRC Groupissa sitä kevennetään muun muassa alati tehokkaammalla rakennusmateriaalien ja komponenttien kierrätyksellä sekä optimoimalla kuljetuksia ja työkoneiden käyttöä. Avuksi tarvitaan kuitenkin päästödataa, jota seuloo turvallisuus-, laatu- ja ympäristöanalyytikko Ville Vainiomäki.

Jaa

Infrarakentaminen kaipaa muun rakennusalan tapaan uusia osaajia ja asiantuntijoita myös toisilta toimialoilta. Yksi toimialan vaihtajista on raideliikenneinfraa rakentavan NRC Groupin turvallisuus-, laatu- ja ympäristöanalyytikko Ville Vainiomäki.

Aiemmassa työssään Traficomissa hän pureutui lähinnä rautateiden turvallisuuteen. Nyt Vainionmäen päivätyötä on muun muassa seuloa NRC Groupin ratahankkeiden jäte- ja materiaalivirroista kertyvää dataa ja miettiä, kuinka niiden kierrätysastetta saataisiin ylöspäin kohti EU:n asettamaa 70 prosentin tavoitetta.

Materiaalivirtojen analyysilla on toki laajempaakin merkitystä. Rata- ja infrarakentamisessa syntyvää hiilijalanjälkeä on puristettava päivä päivältä pienemmäksi ja tässä kohtaa resurssitehokkuus ja kierrätys toimivat tärkeänä vipuvartena.

”Raideliikenne itsessään on tunnetusti ympäristöystävällistä ja radat rakennetaan kestämään vuosikymmeniä. Tänä päivänä kestävyydessä on kuitenkin huomioitava alati tarkemmin myös ympäristöseikat ja raiteiden rakentamisessa syntyviä päästöjä on saatava alaspäin”, Vainiomäki selvittää.

NRC Group on tässä kohtaa vakavasti liikkeellä ja päättänyt kouluttaa koko henkilöstönsä vastuullisuuden perusteisiin. Toukokuussa koulutuksen oli suorittanut jo yli 70 prosenttia työntekijöistä.

Hiililaskenta on monimutkaista nollasummapeliä

Kierrätettävästä materiaalista ja komponenteista ei sinällään ole pulaa. Rataremonttien yhteydessä uusien tieltä väistyvät sepelit, kiskot, pölkyt, ohjainlaitteet ja vanhat siltabetonit kierrätetään mahdollisuuksien mukaan ratarakentamisessa jo nyt. Esimerkiksi vilkkailla rataosuuksilla käytössä olleita kiskoja ja vaihdeteknologiaa pyritään hyödyntämään hiljaisemman liikenteen radoilla tai ratapihoilla.

Vainiomäen mukaan kierrätys ei kuitenkaan aina ole näin yksinkertaista. Monessa kohtaa kyse on monimutkaisesta nollasummapelistä, jossa on huomioitava eri materiaalien ja komponenttien hiilijalanjälki.

”On melkoinen muutos, että purettavat kohteet nähdään jätteen sijasta raaka-aineina ja materiaaleina, joka myös oikeasti kierrätetään. Sen onnistumisessa kuitenkin tarvitaan säännöllistä raportointia, datan keräystä ja analysointia sekä yhteistyötä jätehuoltoyhtiöiden kanssa”, hän lisää.

Infra- ja ratarakentamisessa suurimmat suorat ympäristövaikutukset syntyvät raskaiden työkoneiden käytöstä ja kuljetuksista. Materiaalien kierrättäminen onnistuu varsin helposti etenkin kaupunkikohteissa, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä.

”Iso osa ratatyömaista on kuitenkin kaukana tiettömien taipaleiden takana, mikä tekee myös hiilijalanjäljen laskennasta mutkikkaampaa. Aluksi hyvältä näyttävä vaihtoehto saattaa lopulta vain kasvattaa päästöjä”, Vainiomäki muistuttaa.

Raide-Jokerissa kiertävät myös materiaalit

Mittavampi päästöjen pudottaminen edellyttää ratatyömailla uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden käyttöä työkoneissa ja kuljetuskalustossa. Sen lisäksi on pystyttävä laskemaan jokaisen käytettävän komponentin, kuten vaikkapa ratapölkyn hiilijalanjälki. Suomessa haasteena on myös puu- ja sahatavara, jota käytetään runsaasti muun muassa rakennusaikaisissa tukirakenteissa ja betonin valumuoteissa.

Peruutuspeiliin ei kuitenkaan voi enää katsella, sillä rakennusprojektien tarjouspyynnöissä alkaa olla entistä enemmän vaateita hiilineutraalisuudesta. Muun muassa Väylävirasto on asettanut tavoitteekseen päästöttömät työmaat.

”Taustalla on myös EU-taksonomia, jonka myötä ympäristöystävälliset hankkeet ja vastaavasti toimivat yritykset ovat entistä kiinnostavampia sijoituskohteita. Haluamme olla valmiita ja luoda infrarakentamiseen fiksuja käytäntöjä, joilla pienennetään päästöjä ja saadaan kierrätysaste nousemaan”, Vainiomäki painottaa.

Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta materiaalikierrätyksestä on Raide-Jokeri, jota NRC Group rakentaa yhdessä allianssikumppaniensa kanssa.

Sen maarakentamisessa on hyödynnetty varsin mittavasti betonimursketta, jota on saatu muun muassa Helsingin Roihupellossa puretusta vanhasta varikkorakennuksesta. Mursketta on käytetty varikkorakennuksen purkupaikan lähialueilla, mutta myös Espoossa Turunväylän ylittävän Impilahdensillan penkereissä, johon sitä kului 5 000–6 000 tonnia. Helsingin puolella Viilarintiellä betonimursketta käytettiin noin 6 500 tonnia.

Lue lisää vastuullisuudesta