Tietomallit parantavat rakentamisen laatua

Infrarakentamisessa tieto esitetään yhä useammin tietomallina paperisten piirustusten sijaan. NRC Groupilla tietomalleja hyödynnetään monipuolisesti rakentamisen projekteilla, mikä on parantanut merkittävästi laatua ja tuottavuutta.

Ilmakuva rakenteilla olevasta Mansikkakosken ratasillasta 2019

Mitä BIM on?

Kohteen tietomallinnusta tai tietomallia (Building Information Model) kutsutaan lyhenteellä BIM. Yleisesti infra-alalla BIMillä tarkoitetaan infrakohteen koko elinkaaren aikaista prosessia ja sen tuottaman tiedon hallintaa digitaalisessa muodossa. BIM on myös työtapa, jossa korostuu keskitetty tiedonhallinta, eri toimijoiden yhteistyö ja visuaalinen mallintaminen.

Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että yhä useammat Väyläviraston hankkeet toteutetaan tietomallipohjaisesti suunnittelusta toteutukseen saakka.  Hyvänä esimerkkinä meneillään olevasta tietomallipohjaisesta hankkeesta toimii Pasila-Riihimäki välityskyvyn parantaminen -hanke, missä tilaaja on raportoinut saaneensa jopa miljoonien eurojen säästöjä tietomallien avulla:  BIMin avulla pystytään paremmin hahmottamaan, mitä ollaan tekemässä ja suunnittelemaan työvaiheet fiksusti useiden toimijoiden kesken.

– Kun asiat esitetään tietomallina, niitä pystytään visualisoimaan ja analysoimaan eri ohjelmilla. Malleista saadaan tärkeää tietoa, jota voidaan käyttää rakennushankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa, kertoo BIM-tuotantopäällikkö Jussi Heikkilä. Heikkilä vastaa NRC Group Finlandilla mallipohjaisen rakentamisen kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Oikeita asioita, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan

– Tarjousvaiheessa ja töitä suunniteltaessa kohteesta saadaan tarkempi kuva ja laskelmat tietomallien avulla. Mobiililaitteen avulla tietomallit ja muu digitaalinen aineisto ovat hyödynnettävissä myös maastossa tutustuttaessa kohteeseen, Heikkilä kuvaa.

Toteutusvaiheessa BIMiä hyödynnetään etenkin maarakennustöissä työkoneohjauksessa, joka on yksi mallipohjaisen rakentamisen sovellutus. NRC:llä se on käytössä kaikilla isommilla projekteilla. Projekteilla käytettävän Infrakit-työkalun avulla työnjohto pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti, mitä koneohjatut koneet ovat tekemässä ja valvomaan työn laatua suhteessa suunnitelmiin. Jos suunnitelmat muuttuvat, ne saadaan nopeasti päivitettyä koneisiin. Nopeampi reagointi vähentää viiveitä rakentamisessa ja parantaa resurssien kohdentamista: työkoneiden käyttöaste on noussut mallipohjaisen rakentamisen myötä.

BIMissä onkin selkeitä kytköksiä lean-filosofiaan ja jatkuvan parantamisen tavoitteeseen.

– BIM mahdollistaa osaltaan leanin ja jatkuvan parantamisen ajatuksen viemisen käytäntöön. Mallipohjainen rakentaminen poistaa viivettä, odottamista ja hukkaa. Se tuo myös turvallisuutta ja mielekkyyttä työn toteuttamiseen, koska tietomalleista saadaan paremmat ja tarkemmat suunnitelmat rakentamista varten. Näin yllätyksiä ja eri suunnitelmien yhteentörmäyksiä tulee vähemmän, ja projektit voidaan totetuttaa suunnitellusti. Tehdään siis oikeita asioita oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Tehokasta tiedonhallintaa

NRC Groupilla tietomalleja on hyödynnetty monipuolisesti esimerkiksi Imatralla Mansikkakosken siltaprojektilla, jossa on rakennettu uusi ratasilta Vuoksen yli. Tietomalleilla on tarkasteltu tilanvarauksia ja varmistettu, että uuden sillan tunkkaaminen Vuoksen yli pystytään toteuttamaan suunnittelijan esittämällä tavalla. Yhdistelmämallilla on varmistettu rakenteiden yhteensovitusta sekä suoritettu törmäystarkastelua.

– Koko hankkeen kokonaisuutta on paljon helpompi hahmottaa yhdistelmämallin avulla ja työn suunnittelu helpottuu, kertoo tietomallioperaattori Tiina Frilander.

Kuva: Väyläviraston Mansikkakosken projekti / rakennussuunnitelman yhdistelmämalli

Kuva yhdistelmämallista

Myös Kotolahden ratapihan lisäraiteet -projektilla tietomallit ovat olleet mukana alusta alkaen. Lähes kaikki rakentaminen on toteutettu koneohjausmallehin perustuen – kaapelireiteistä aina tukikerroksen toteutukseen asti.

– Urakan aikana lisätyönä tehdyssä radan merkkien asennuksessakin käytimme koneohjausta ja Infrakit-sovellusta toteutuksen työkaluna, ja näin asennus onnistui hyvin sekä tarkasti, kertoo projektipäällikkö Samu Simonen.

Infrakit on mallipohjaisen rakentamisen päätyökalu, jota on hyödynnetty sekä Kotolahden että Mansikkakosken projektilla.

– Mansikkakosken projektilla Infrakit-järjestelmään on viety malliaineistot ja muu koordinaattitiedon sisältävä rakentamisaineisto. Järjestelmään on kytketty myös koneohjatut työkoneet, jolloin malli- ja  rakentamisaineisto on saatu koneille langattomasti, Frilander havainnollistaa.

Infrakit helpottaa tiedonhallintaa merkittävästi, koska erilaiset dokumentit ja suunnitelmat saadaan tuotua samaan työkaluun. Infrakitiin saa liitettyä esimerkiksi valokuvia maastosta suoraan oikeille paikoille, jolloin projektien kokonaiskuvan hallitseminen on aiempaa helpompaa. Viime vuosina on alettu hyödyntää 360-asteisia laajakuvia ja dronella otettuja ilmakuvia. Kotolahdessa ja Mansikkakoskella hankkeita on drone-kuvattu eri vaiheissa, jolloin voidaan helposti seurata ja raportoida hankkeen edistymistä.

– Kuvausaineistoa on lisäksi hyödynnetty työvaiheiden suunnitteluun. Lintuperspektiivistä käytännön tilannetta maastossa pystyy havannoimaan tarkemmin, Simonen kertoo.

Drone-kuvasta tuotettu ortokuva Mansikkakosken projektilta

Mallipohjaista rakentamista on alettu soveltaa enenevissä määrin muissakin kuin maarakennustöissä, jolloin kolmiulotteisten tietomallien sijaan usein parhaiten hyödynnettävissä ovat pistetiedot rakennettavista tai asennettavista kohteista, tai paikkaan sidotut digitaalisessa muodossa olevat suunnitelmakartat. Sähkörakentamisen projekteilla niin työnjohto kuin asentajatkin käyttävät Infrakit-sovellusta, johon viedyt paikkaan sidotut eri tekniikkalajien suunnitelmakartat auttavat työnjohtoa hahmottamaan, mitä ollaan rakentamassa ja varmistamaan suunnitelmien toteutettavuuden. Työmaalla asentajat voivat parhaimmillaan katsoa asennettavien laitteiden paikat erillisellä GNSS-vastaanottimella varustetulla mobiililaitteelta senttimetritarkkuudella, ilman erillistä maastoon merkintää tai mittaamista. Asennettujen rakenteiden sijainnit saadaan saman tien dokumentoitua työn etenemisen seurantaa ja luovutusaineistoa varten.

Tukea laadunvarmistukseen

Projektien etenemisen jatkuvasta dokumentaatiosta on hyötyä myös projektin valmistuttua, sillä luovutusaineisto tilaajalle toimitetaan yhä useammin digitaalisena. Luovutettavalla aineistolla todennetaan rakentamisen laatu. Digitaalisessa muodossa aineisto on myös helpommin siirrettävissä eri järjestelmiin ja tarvittava tieto esimerkiksi rakennushankkeen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin on löydettävissä ja hyödynnettävissä vuosien päästäkin.

– Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana, mihin kaikkeen tätä voi soveltaa. Tiedonhallinta on se ydin, mihin kaikki kiteytyy, Heikkilä tiivistää.

This site uses cookies, as explained in our cookie policy. If you agree to our use of cookies, please close this message and continue to use this site.