NRC Groupin uusi riskienhallintamalli tulee lähelle projektien arkea

NRC Groupin uusi riskienhallintamalli otettiin käyttöön Suomessa viime kesänä. Kunnossapito- ja rakentamisprojekteilta saatujen kokemusten mukaan uusi toimintamalli pureutuu systemaattisesti projektitoiminnan ytimeen.

Jaa:

Raideinfran kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyy aina suuria riskejä. Siksi NRC Groupissa otettiin käyttöön uusi riskienhallintamalli, jolla varmistetaan niin projektien laatu kuin kannattavuus. Uutta mallia on käytetty Suomessa viime kesästä asti. – Pelkästään kunnossapitoliiketoiminnassa on arvioitu liki 30 projektia, kertoo Suomen kunnossapitoyksikön kunnossapitopäällikkö Joni Harju.

Norjassa kehitettyä mallia on muokattu vähitellen Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Suurin maakohtainen ero ovat Suomessa käytössä olevat edistyneet projektinhallinnan ohjelmistotyökalut.– Vuoden aikana olemme saaneet tärkeää oppia siitä, miten tarjousvaihe kannattaa toteuttaa toteutusvaiheen näkökulmasta, kertoo rautatierakentamisen laskentapäällikkö Mika Tepsa. – Käyttäjien kuuntelu on riskienhallintamallin kehityksessä aivan olennaista, koska silloin ihmiset sitoutuvat uuteen ajatusmalliin.

– Mallin käyttöönotto on tukenut osaltaan myös kannattavaa kasvuamme. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli 262 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 8,5 %:in kasvua huomioiden vuoden alussa myymämme suunnitteluliiketoiminnan. Myös liikevoittomme (EBITA) kasvoi ja oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa, painottaa Suomen maayhtiön toimitusjohtaja Harri Lukkarinen.

Riskejä kartoittaa aina asiantuntijaryhmä

Uusi riskienhallintamalli huomioi rautatierakentamisen ja kunnossapidon erilaiset tarpeet. Kunnossapidossa solmitaan usein monivuotisia sopimuksia, mutta rakentamisessa projekti toteutetaan useimmiten yhden vuoden aikana. Monivuotisiakin projekteja toki on. – Kaikille NRC Groupin Suomen projekteille tehdään riski- ja mahdollisuusarviointi, mutta riskienhallintamallia sovelletaan vain tietyn kokoluokan ja vaatimustason projekteihin, Tepsa sanoo.

Rautatierakentamisessa ja kunnossapidossa mallin käytön ratkaisee muun muassa projektin euromäärä ja kesto. – Lisäksi käytämme laadullisia mittareita, kuten turvallisuusriskejä ja projektin vaativuutta, Harju toteaa. Vaativuuteen vaikuttaa muun muassa kohteen sijainti. – Onhan ratapihan kunnossapito riskeiltään aivan erilaista Ämmänsaaressa Kainuussa kuin Pasilassa Helsingissä.

Riskien arviointi vaatii käytännön kokemusta. – Kaikki kokonaisuuteen vaikuttavat taustatekijät on tunnettava hyvin, Tepsa sanoo. Yhden kortin varassa riskien arviointi ei ole, vaan tarjousvaiheessa on mukana asiantuntijoita sekä toteuttaja- että laskentaorganisaatiosta. – Riskejä tunnistaa muun muassa projektipäällikkö, hankintainsinööri, tarjouslaskija ja työmaapäällikkö.

Systemaattinen malli ulottuu käytännön tasolle

Riskienhallinnassa moni menettelytapa toimii, ja NRC Groupissakin on käytetty useita eri työkaluja. – Kaikkien semantiikka on sama, mutta painopiste eri, Harju sanoo. Uudessa mallissa hän pitää eniten siitä, että riskienhallinta ulottuu lähelle käytäntöä. – Pääsemme pureutumaan projektin ytimeen ja arvioimaan laskennan onnistumista monikerroksisesti, ei vain ylätasolla.

Tepsan mielestä uusi malli laajentaa ja tarkentaa erityyppisten riskien tunnistamista. – Malli on aikaisempaa systemaattisempi, ja uuden mallin toimintaperiaate poikkeaa vanhasta muun muassa todennäköisyyden arvioinnissa.

Mahdollisuus toiminnan kehittämiseen

Riskienhallintamalli varmistaa, että projekteja johdetaan hallitusti. Kyse on kuitenkin vain työnkalusta, joka antaa arviointiin osallistuvalle työryhmälle hyvät mahdollisuudet onnistua riskienhallinnassa. – Riskit on tunnistettava rehellisesti, koska vain silloin riskien arviointi auttaa hallitsemaan projektikokonaisuutta, Tepsa toteaa.

Uusi malli on otettu hyvin vastaan, ja sen käyttö on ollut helppo omaksua. – Soraääniä ei ole kuulunut, vaan malli on saanut projektipäälliköidemme hyväksynnän, Harju sanoo. Hänen mukaansa malli helpottaa kunnossapidon arkea. – Kun turvallisuus on korkealla tasolla ja riskit hallinnassa, henkilöstötyytyväisyys on parempi ja toiminnan laatu korkeampi.

Mallia kehitetään toteutettujen projektien oppien pohjalta. – Laadunvarmistukseemme kuuluu, että arvioimme riskejä myös jälkikäteen ja opimme jokaisesta projektista, Harju korostaa. – Samalla saamme varmuutta siihen, että huomioimme alusta pitäen oikeat asiat, mikä vaikuttaa myös kilpailukykyymme.